EFPTA:n (The European Federation of Psychology Teachers’ Associations) eli Euroopan psykologien opettajien yhdistysten liiton EFPTA 2024 -konferenssi ja 20-vuotisjuhlat järjestettiin Helsingissä 18.-21. huhtikuuta Eiran aikuislukiossa.

Tilaisuutta emännöi Eiran aikuislukion psykologian opettaja Teija Jokinen-Luopa yhdessä EFPTA:n Suomen jäsenliiton (PSOP ry) hallitusten jäsenten Anne Riekkisen, Jukka Oksasen sekä muiden PSOP:n hallituksen jäsenten kanssa.

Tilaisuuteen osallistui lukion ja yliopiston psykologian opettajia, aikaisempia EFPTA:n puheenjohtajia sekä kutsuvieraita Psykologialiitosta, Opetushallituksesta ja Ylioppilastutkintolautakunnasta. Osallistujia oli 17 maasta.

Tutustu konferenssin ohjelmaan ja esityksiin

 

• Osa iloisia konferenssiin osallistujia

---

Opettajamme Teija Jokinen-Luopa tiivisti konferenssin järjestäjän tunnelmia seuraavasti PSOP:n jäsenlehdessä: 

Lämpimiä kohtaamisia, työn tohinaa ja 12 sakset 

Päivä ennen h-hetkeä 

Tohinaa riittää! Kampaaja (liian aikaiset aamut, ei ehdi föönata!), kenraaliharjoitus opiskelijani kanssa, vahtimestarilta varmistus ulko-ovien avaamisesta, ravintolan kanssa pähkäillään skumppatarjoilua: lisäkäsiä tarvitaan. Löytyykö joltain Mac-adapteri, onko juhlasalin langattomat mikit kunnossa? Yhteen työpajaan pitää löytää 12 sakset, toiseen metrin mittainen viivoitin, ja eri maiden posterit täytyy printata ja laittaa esille. Mihin ja millä ne kiinnitetään? Vahtimestarit ovat kantaneet juhlasalista pulpetit pois ja järjestäneet tuolit, loistavaa! Ja pianokin on kannettu paikoilleen. 

Anne Riekkinen on aikamoinen energiapakkaus: hän saapuu ison matkalaukun kanssa Joensuusta, on printannut 45 kpl ohjelmalehtisiä ja tuonut ne 12 sakset! Stokkalta haetaan skumpat, ja illalla Anne aikoo vielä kirjoittaa tervehdyspuheensa. 

H-hetki perjantaina 

Perjantaina EFPTA:n hallituslaiset saapuvat: jälleennäkeminen on lämmin! Jokainen on tuonut pomolleni Mauri Ronimukselle oman maansa suklaata. Eikä turhaan: koulu antoi tilat ja palvelut ilmaiseksi meidän käyttöömme! Käymme nopeasti tervehtimässä Mauria. 

Psopin avulias hallitusporukka myös saapuu, ja jotkut vieraat etuajassa: riittääkö keittolounas kaikille? Katsastamme pikaisesti työpajoille varatut luokat. Juhlasalin läppärillä näytetään kaikki esitykset: mihin ne on tallennettu? Eiran IT-ihme Roope Heikura on onneksi palkattu avuksi, ja yhteisvoimin skottiopettaja Mairi Ricen kanssa esitykset löytyvät. Joe Cocker, EFPTA:n ideoija, tuo mukanaan ystävänsä Sabin, joka esittää intialaisia tansseja pääjuhlassa. Miten musiikki saadaan kuulumaan hänen kännykästään? Sabille pitää löytää myös paikka vaihtaa esiintymisasua, ja hiuslakkaa. 

Tervehdyspuhe alkaa, ja osallistujia kutsutaan ystävällisesti kahvilasta juhlasaliin. Kaikki lähtee soljumaan jouhevasti ja voi hengähtää, pääpuhujakin ilmestynyt paikalle! Jukka Oksanen vetää tilaisuutta hauskasti ja rennosti. Ihailen Jukan taitoa innostaa ja nostattaa opettajien omanarvontuntoa! 

Opiskelijani Joudi Chikho saapuu paikalle, vaatii rohkeutta esiintyä 90 opettajalle! Joudi on yksi Eiran aikuislukion noin tuhannesta maahanmuuttajaopiskelijasta. Olen haastatellut häntä hänen psykologian opinnoistaan ja elämästään. Nuoresta iästä huolimatta hän on jo perustanut oman järjestön, koska haluaa auttaa muita! Joudille tärkeä elämänohje on, että ihminen voi kukoistaa missä tahansa! Meidän esityksemme aikana tunnen, kuinka positiivisesti latautunutta yleisö on ja kuinka se hengittää esityksemme mukana. Joudin tarina vakuuttaa: Nils Sandman YTL:stä kertoo myöhemmin tulleensa aikaisempaa tietoisemmaksi S2-opiskelijoiden haasteista! 

Puhelin soi: laulunopettajani Hannu Holma on ulko-ovien takana. Jokaviikkoinen laulutuntini jäi väliin, niinpä raahasin hänet paikalle. Hyvin laulettiin! Kakkukahvien jälkeen jään vielä seurustelemaan ja siivoamaan ja kannan loput kakut kylmiöön. Ehdin juuri sopivasti yhteiselle päivälliselle.  

• Kiitossuklaat Maurille / Sabin tanssiesitys / Joudi Chicko
• Teija: Summertime / työpajassa / professori Markus Jokela

H-hetki lauantaina 

Lauantaina ohjelmassa on yksi luento ja erilaisia työpajoja. Taiteilen kesärenkailla lumiseen Eiraan. Palvelupäällikkö soittaa ja kertoo avaavansa ovet etänä. Ensimmäinen työpajan pitäjä saapuu Mieli ry:stä, ja vien hänet luokkaan. Osallistujia tippuu vähitellen, jään odottamaan mattimyöhäisiä. Käyn tsekkaamassa karusellityöpajaa: opettajat osallistuvat innoissaan! Lounas jännittää: onko tarpeeksi ja kaikille jotain? Itselle on tärkeää, että vieraille tarjotaan kokonaispaketti: sekä mielen että sielun ruokaa. Tässä mielestäni ravintolamme onnistui hienosti: kaikki oli herkullista ja kauniisti asetettu esille. 

Australiasta asti saapunut pääpuhuja on innostava. Esitys pisti miettimään, millaista osaamista meillä psykan opettajilla on, jota ei ole muilla asiantuntijoilla. Sitä pitäisi muistaa arvostaa. Ja kuten Jukka aina muistuttaa: me koulutamme tulevat jatko-opiskelijat. 

Konferenssi oli monien ihmisten yhteistyön hieno lopputulos! Se päätetään iloisiin yhteiskuviin ja halauksiin. Tosin jouduin kyllä itse muistuttamaan EFPTA:n presidenttiä Mette Eggertseniä, että muistaa kiittää meitä suomalaisia järjestäjiä! 

Yhteisvoimin vielä kerätään tavarat ja laitetaan paikat ennalleen. Muiden poistuessa käyn vielä luokat läpi, järjestelen pulpetit ja sammutan valot. Palautan 12 sakset vahtimestarin koppiin. Sähköposti ja WhatsApp hiljenevät. Ja mikä parasta: kampaus kesti hyvin! 

• Karen Marangio / eri maiden postereita oman maan psykologian opetuksesta / luento